tiistai 27. elokuuta 2013

Vastustuskyky kuntoon

Millainen on sinun vastustuskykysi laita? Eikai ole vielä nuhat päässet yllättämään?

Törmäsin tässä osittain tuttuun juttuun, eli maitohappobakteereihin. 
Niitä on tullut itsekkin popsittua lähinnä antibiootti kuurien aikoina tai maailmalla matkatessa. Nyt kuulin ja ennen kaikkea näin niiden vaikutuksista myös ihoon. 

Meidän keho on kokonaisuus, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se on tullut selväksi jo aikaa sitten. Mutta kuinka paljon maha ja iho on yhteydessä. No paljon! Kaikki voi kertoa kuinka jotkut ruoka-aineet esim. suklaa vaikuttaa ihoon. Myös rasva-aineet eli lähinnä omega-6 ja omega-3 rasvahapoppoja tarvitaan, jotta elimistö ja iho voisi hyvin. Tiedetään että atoopikoilta noiden rasvojen suhde on väärä.

Perimällä on myös suuri vaikutus. Me peritään niin hyvät, kuin huonotkin puolet. Jos jommalla kummalla vanhemmista on atooppiaan taipuvainen iho, perii lapsi tuon ominaisuuden 75% todennäköisyydellä. 
Allergiat ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina. Suurimpana syyllisenä pidetään hygieeniaa. Allergisten lasten suolistosta ei löydy tarpeeksi hyviä bakteereja. Useat antibioottikuurit myös tappavat, niin hyvät kuin pahatkin bakteerit. 

Suoliston pinta-ala on 250-400 neliömetriä. Eli levitettynä tenniskentän suuruinen alue. Arviolta 70-80% vastustuskyvästämme perustuu suoliston limakalvon moitteettomaan toimintaan. Tämä vastustuskyky toimii myös ihon pinnalla suojaamassa elimistöä pahoilta bakteereilta.

Turun Yliopisto on tehnyt tutkimuksen, miten maitohappobakteerit vähentävät atooppista ihottumaa ja maitorupea puolella. Uskon että tässä on varmasti perää. Ainakin aion testata tätä teoriaa atoopikko pojalleni. Saa nähdä oireileeko iho kuinka paljon ensi talvena.

Mitkä sitten on hyviä maitohappoja. Ilmeisesti tärkeintä on bakteerien määrä kapselissa. Myös kapselin koostumuksella on suuri merkitys. Tässä muutamia hyviä bakteerikantoja, joita kannattaa valmisteista etsiä: Bifidobacterium longum BB 536, Lactobacillus rhamnosus (kanta GG), Lactobacillus casei rhamnosus LB 21, Lactococcus lactis L1A ja Lactobacillus plantarum 299v.

Varsinkin Lactobacillus rhamnomuksen käyttö raskauden lopulla vähensi Turun Yliopiston tutkimuksen mukaan atooppista ihottumaa lapsillaensimmäisten kahden vuoden aikana.

Kaikista paras tulos varmasti saadaan ihonkin kannalta, kun käytetään yhdessä maitohappopakteereja,  rasvahapoppoja ja antioksidantteja. Meidän hoitovoiteet sisältävät jo antioksidantteja ja hyviä rasva-aineita. Mutta täytyy vielä kokeilla mitä tuloksia saan, jos käytän säännöllisesti vielä maitohappobakteerejakin.